Miksen enää pasko sukkahousuihini ennen esiintymistä

Sipoon yrittäjien sosiaalisen median koulutus. Kuva Suvi Suovaara.

Sipoon yrittäjien sosiaalisen median koulutus. Kuva www.cuvaya.com.

Olen aina ollut luonteeltani sosiaalinen. Lapsena muistan ängenneeni lavalle laulamaan, kun vanhempieni omistamassa ravintolassa soitti puolitunnettu puhallinorkesteri tanssimusiikkia. Muistaakseni joku henkilökunnasta haki minut pois sieltä lavalta.

Silti (suunniteltu) esiintyminen on aina jännittänyt minua hirvittävästi. Lukiossa ääni värisi ja käsi tärisi, kun pidin esitelmää valkuaisaineista ja ihmisen seksuaalisuudesta (arvatkaa kolme kertaa, kuka lintsasi silloin, kun aiheet jaettiin). Käteni ovat aina tärisseet ja ne tärisevät entistä enemmän silloin kun tiedostan tärinän. Edelleenkään en kykene kantamaan täyttä kahvikuppia asetin kanssa ja olen keksinyt monimutkaisia tapoja kiertää tämäkin ongelma taidokkaasti. Koulussa yritin vaihtaa kalvot mahdollisimman nopeasti, ettei tärinäni suurentunut moninkertaiseksi piirtoheittimen kautta.

Mistä esiintymiskammo oikein juontuu? En osaa todellakaan sanoa, eikä sillä ehkä ole niin suurta merkitystäkään. Mutta sen tiedän että sen voi saada aisoihin ja jopa poistettua kokonaan. Näin on nimittäin käynyt minulle.

Kun perustin yritykseni, oli minun kokemukseni esiintymisestä rajoittunut kuoroesityksiin, muutamiin koulun teatteriryhmiin ja pariin vierasluentoon Åbo Akademissa. Jälkimmäisten ansiosta olin kuitenkin tajunnut, että se jännitys ei pilaa esitystäni, jos vaan esiintymisen alussa ”pusken jännityksen läpi” ja olen paneutunut aiheeseen tarpeeksi hyvin.

lauraesiintyy

Osaava Nainen -messut Turussa. Kuvaaja: Karri Anttila

Lvngroomin nimissä esiinnyin ensimmäisen kerran Paraisilla parillekymmenelle yrittäjälle ja kaupungin edustajalle. Olin valmistellut esitystäni varmaan viikon ja ääneni oli flunssan jälkeen todella käheä. Käheys aiheutti luonnollisesti lisäjännitystä, koska en ollut varma kestääkö ääneni alusta loppuun. Olin valmistellut kaksi esitystä, joista toinen oli suunniteltu siltä varalta että olisin täysin äänetön (paljon YouTube-videoita ja kysymyksiä yleisölle). Onneksi ääneni kesti ja pääsin esiintymään tutuille ja puolitutuille yrittäjille varsinaisen esitykseni kanssa. Minua jännitti niin, että jouduin juoksemaan vessassa koko aamupäivän. Minulla oli paha olo ja usko omaan ammattitaitooni vähintäänkin horjuivat.

Silti juttellessani yleisön kanssa luennon jälkeen, kaikki kiittelivät ammattimaisesta esiintymisestä ja kyselivät jatkokysymyksiä huomattavan innostuneina. Tämä yllätti minut täysin, kuvittelin nimittäin hermostukseni näkyvän kilometrien päähän.

Tämän jälkeen jokainen esiintyminen vähensi tasaisesti jännittämistäni. Muutamaa vuotta myöhemmin muistan harmitelleeni sitä, että olin nousemassa satapäisen yleisön eteen puhumaan, eikä minua enää jännittänyt ollenkaan. Todellisuudessa kaipasin sitä pientä jännitystä, joka tekee minusta skarpimman ja terävämmän puhuessani mistä tahansa aiheesta.

Nykyään pidän esiintymisestä. Uskallan jopa nousta karaokelavalle laulamaan ilman sitä legendaarista yhtä rohkaisevaa ryyppyä! En silti esiinny niin usein, ettenkö jännittäisi isompia yleisöjä. Mutta olen oppinut, että valmistautuminen omaan esiintymiseen antaa sitä tarvittavaa itsevarmuutta puskea läpi sen ensijännityksen.

Ja itsevarmuutta saa muuten jo sillä, että kohentaa omaa ryhtiä, hengittää syvään ja ottaa kasvoilleen itsevarman hymyn!

Author: Laura

Share This Post On

Submit a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *