Sairastaminen yrittäjänä ei oikein onnistu

DSC_6387On muutamia aikoja vuodessa jolloin kaipaan normaalissa työsuhteessa olevien etuja. Kaipaan myös mahdollisuutta sairastaa rauhassa joutumatta pelkäämään, että tuloja ei ole kun palaan töihin. Kaipaan kesälomaa ja joululomaa, jolloin ei tarvitsisi yhtään ajatella työasioita. Ja kaipaan myös säännöllistä palkkaa.

Minulle hoetaan usein, varsinkin jos olen saanut kovan flunssan tai olen muuten todella puhki, että pitää muistaa levätä. Mutta lepo ei ole lepoa, jos takaraivossa jyskyttää tieto siitä, että jos en hoida työasioita niin asiakas siirtyy kilpailijalle. Se ei oikeasti ole stressiä lievittävä asia, vaan päinvastoin se ruokkii stressiä.

Kolariteknisistä syistä meidän toimeentulomme on ollut hiuskarvan varassa lokakuun alusta saakka. Olen parhaani mukaan yrittänyt hoitaa asioitamme, mutta se on tehnyt tiukkaa ja deadlineja on mennyt puhki pahasti. Ymmärtävät asiakkaamme eivät ole siirtyneet muualle, mutta  en usko että ymmärrystä riittää loputtomiin.

Samalla kun olemme käyneet läpi isoa traumaattista tapahtumaa pääkopissamme, olemme yrittäneet venyä niin paljon, kuin kroppa ja pää ovat sallineet töidemme suhteen. Se ei ole riittänyt aivan maaliin saakka, mutta olemme sentään pysyneet pinnalla. Se ei ollut mitenkään itsestään selvää tässä matkan varrella.

Miksi nostan esiin tämän saman asian jälleen kerran? No, olen onnistunut saamaan pitkittyneen flunssan, todennäköisesti tuon kolarin seurauksena. Pari kuukautta olen ollut puolikuntoinen flunssan vuoksi ja nyt se on taas pahentunut. Kolmatta päivää olen sohvapotilaana ja tehnyt sen verran töitä sohvalta, minkä olen kyennyt. Vihdoin jaksoin raahautua lääkäriin. Sain antibioottikuurin ja ohjeen, että lepää ja olepa hiljaa kun ääni on noin käheä. Mutta kun en voi olla hiljaa. Jos puhelimeni soi, niin minä vastaan. Koska pelkään menettäväni viimeisetkin tuloni. Ne eivät ole olleet kuuteen vuoteen kovinkaan suuret, joinakin kuukausina olen oikeasti voinut nostaa palkkaa, mutta useimmiten olen elänyt kilometrikorvauksilla ja päivärahoilla, koska enempään ei lainojen jälkeen riittänyt.

Ja silti tiedän, että minä olen yrittäjänä onnistunut pyörittämään tätä yritystäni ensi kuussa jo kuusi vuotta. Se on oikeasti saavutus sekin. Olen saanut aikaiseksi liikevaihtoa ihan mukavasti, mutta se ei riitä. Jotta saisin sellaisen palkan, mitä kauppatieteen maisterina saisin jos olisin valinnut toisin, joutuisin myymään ihan naurettavia määriä osaamistani.

Sen vuoksi aion panostaa ensi vuonna enemmän verkkokursseihin, joita voin myydä laajemmin olematta paikan päällä aina itse. Aion katsoa tätä hommaa eri kulmasta ja löytää sen keinon, millä elän ehkä vuoden päästä jo kituuttamatta. Aion panostaa hommaan niin, että saan sairastaa flunssani rauhassa ja voin pitää lomaa kesällä ja talvella. Ja ehkä päästä jopa joskus tulevaisuudessa vielä ulkomaillekin, mielellään Tukholmaa ja Tallinnaa kauemmas, vaikka kummastakin todella paljon tykkään.

Tiedoksi teille, jotka ette tätä tiedä. Omistan siis sometoimisto Lvngroom Oy:n yhdessä avomieheni Karri Anttilan kanssa ja meillä oli todella hyvä nousukiito päällä ennen lokakuista kolaria rattijuopon kanssa. Olemme määrätietoisesti nostamassa toimintaamme suuremmaksi ja tavoitteena on kasvaa ja tarjota asiakkaillemme persoonallisia somepalveluita, kuten videoita, valokuvia, tekstejä ja niiden yhdistelemistä tarinoiksi, joita asiakkaamme tarvitsevat jotta heidän viestintänsä toimisi paremmin. Haluamme myös olla mukana brändäämisessä ja sosiaalisen median suunnittelussa. Koulutamme ja luennoimme myös näistä aiheista ja minä toimin myös på svenska 🙂

Author: Laura

Share This Post On

Submit a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *