Kutsuu mua Kuusamo

Saaristolaismaisemilla ja pohjoisen maisemilla on jotain yhteistä. Luonto on samalla tavalla karua, vaikka maisemat eroavatkin merkittävästi toisistaan. Kuusamo on kuin sisäsaariston vehreät saaret ja vaarojen päälle kavuttaessa näkymät muuttuvat enemmän kareja ja luotoja muistuttaviksi.

Tykkään Kuusamosta eniten kesällä ja olenkin käynyt siellä viime vuosina juuri silloin. Tänä vuonna olin siellä yksin reissussa, mutta käytännössä olin kyllä koko ajan toisten seurassa. Paitsi yhtenä päivänä, jolloin kuljin itsekseni Pienen Karhunkierroksen. Silloin ylitin itseni todellisesti, niin yksinolon suhteen kuin liikkumisenkin.

Vaikka kilometrejä on vain 12, tottumattomalle tallaajalle kyseinen patikkaretki on aika vaativa. Polveni (joissa ei pitäisi olla mitään vikaa) huusivat 10 kilometrin kohdalla hoosiannaa, kun piti nousta ja laskea viimeisiä (satoja) portaita. Pohdin jossain vaiheessa, että pääsenköhän koskaan pois sieltä. Mutta silti haluan sinne uudestaan poikani kanssa ensi kesänä. Oli se vaan niin hieno kokemus. Patikointikärpänen on iskenyt hampaansa minuun oikein kunnolla!

Lisäksi käytiin tädin ja serkun tyttöjen kanssa Hossassa sekä vähän sukuloimassa.

Author: Laura

Share This Post On

Submit a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *